Viimeinen työviikko Tanskassa

Aika täällä on mennyt äkkiä ja nyt viimeinen työviikko Tanskassa on ohi. Tällä viikolla pääsin koettamaan ja oppimaan uusia asioita. Sain antaa parille lehmälle antibiootit neulalla ihon alle. Tuntui aluksi vähän hurjalta painaa neula lehmän nahan alle. Laitoin myös yhden lehmän vetimeen lääkettä utaretulehdusta vastaan. Oli kiva päästä kokeilemaan lääkkeiden antamista. Yhdellä lehmällä oli kalkkikramppi ja sille annettiin kalsiumliuosta suoneen. Sain pidellä kalsiumpulloa kunnes se on tyhjä ja irroittaa neulan lehmästä sen jälkeen. Torstaina laitoin muutamalle vasikalle korvamerkit. Pihtejen puristamiseen sai käyttää sen verran voimaa, että muutaman merkin jälkeen kädet alkoivatkin jo väsyä. Perjantaina päästiin myös seuraamaan nupotusta. Se oli vähän erilaista kuin koululla näkemäni nupotus. Koululla oli silloin vain yksi vasikka nupotettavana, mutta täällä niitä oli lähemmäs 20. 

Käytiin taas hakemassa hiehoja toiselta tilalta tänne navetalle. Siirreltiin myös navetan puolella olevia nuoria hiehoja seuraaville osastoille ja tuotiin ensimmäiselle osastolle vanhimmat vasikat vasikkalan puolelta. 

Aamut alkoivat lypsylle ajolla ja lypsyllä kuten viime viikollakin. Tällä viikolla pääsin enemmän perille lypsylaitteiston pesusta. Tyhjättiin taas poikimiskarsinat ja osa yksittäisistä vasikkakarsinoista vanhoista oljista ja pesin ne painepesurilla. Parsien siivous ja kuivitus, vesikuppien pesu navetassa ja vasikoiden kuppien pesu ja vasikkalan hoito kuuluivat vakitehtäviimme. Viikko huipentui koirien harjaamiseen.

Viides viikko

Tällä viikolla pääsin lypsämään ensimmäistä kertaa. Aloitin aamut ajamalla tietyt lehmät nuorten puolella lypsyrobotille, jonka jälkeen siirryin lypsämään isännän kanssa sairaskarsinassa olevia lehmiä. Kun lehmät menevät syömään ja laittavat päänsä aidan läpi, ne saadaan lukittua kiinni lypsyn ajaksi. Lypsylaitteisto on hieman erilainen täällä kuin koululla, joten aluksi lypsylaitteiston pesu meni enemmänkin vierestä seuraamiseksi. Kun lypsylaitteiston pesu oli saatu käyntiin menimme vaihtamaan ison puolen lypsyrobotteihin siiviläsukat. 

Lypsyn jälkeen vuorossa oli jälleen makuuparsien siivous ja kuivitus ja vasikkalan hoito. Maanantai meni aika lailla siivoushommissa. Siivosin vasikkalan käytävät ja ''keittiön'' ja pesin minikuormaajan renkaat painepesurilla. Iltapäivä menikin nostellessa sokerijuurikkaita minikuormaajalla apekärryyn, josta osa meni ruuaksi ja osa varastoon muovin alle. Tiistaina heiteltiin renkaita painoksi muovin päälle, joka peitti sokerijuurikasmössöä.

Muita tämän viikon hommia oli sokerijuurikasrakennuksen siivous sokerijuurikasmössöstä (jota on oikeasti paljon sen jälkeen kun lehmille on muussattu yli 10 000 kiloa sokerijuurikasta ruuaksi), traktorin pesu painepesurilla ja vesikuppien puhdistus. Perjantaina navettaan ajettiin minikuormaajalla lisää kuivikkeita kasoiksi, joita sitten levittelimme lapioiden kanssa tasaisemmin makuuparsien välisiin tiloihin.

Torstaina pidimme pääsiäisvapaata ja käytiin Tuuan kanssa Legolandiassa.

Kuukausi työssäoppia takana

Työssäoppia on nyt kuukausi takana ja aika täällä on mennyt nopeasti. Tällä viikolla jatkoin aamujen aloittamista vasikoiden juottamisella ja ruokkimisella. 

Alkuviikosta pääsin tuhoamaan vanhaa asuntovaunua. Tarkoitus oli saada vaunusta kaikki mahdollinen irti vasaran kanssa. Kävimme myös irroittamassa pelloilta aitoja ja pesimme yhden traktoreista, koska peltohommat ovat alkamassa täällä. Tänään olinkin mukana traktorissa tutustumassa, miten sokerijuurikkaita nostellaan pellosta. Pellot täällä ovat valtavia Suomen peltoihin verrattuna.

Keskiviikkona näin ensimmäistä kertaa poikimisen. Vasikka oli normaalia suurempi, joten poikimisessa tarvittiin vetoapua. Noin tunnin päästä tästä näinkin jo toisen poikimisen. Se sujui nopeammin kuin edellinen ja tällä kerralla lehmä ja vasikka eivät tarvinneet apua. 

Muita hommia tällä viikolla on ollut makuuparsien siivous, apevaunun korjaus, vasikkalan hoitaminen, kipeän lehmän tarkkailu ja näytteiden ottaminen muutaman lehmän maidosta. Näytteet laitettiin pieniin purkkeihin, jotka oltiin numeroitu. Sen jälkeen purkin numero ja lehmän numero otettiin ylös paperille. Näytteet lähetettiin lisätutkimuksiin, jossa tarkkaillaan maidon laatupitoisuuksia. Tällä viikolla opin myös miltä tuntuu iskeä päänsä sähköaitaan ja pääsin ratsastamaan naapurin islanninhevosella. 

Kolmas viikko työssäopissa

Kolmas viikko työssäopissa on ollut vähän erilainen kuin aiemmat. Aloitin aamut tarkastamalla ison puolen lypsyrobotista, mitkä lehmät eivät olleet käyneet lypsyllä vähään aikaan. Tämän jälkeen nämä lehmät ajettiin robotille. Lehmien ajamisessa helpotti, että pihatossa oli useita portteja, jotka suljettiin siten, että lehmien oli kuljettava kohti lypsyrobottia. Kun tämä homma oli valmis lähdin vasikkalan puolelle. 

Vasikkalan hoitoon kuului aamulla vasikoiden ruokkiminen ja maidon antaminen niille. Opin käyttämään MilkTaxia, jolla maito jaettiin vasikoille. MilkTaxi täytetään ja pestään navetan puolella.

Täällä vasikat juovat maitonsa juomakupeista. Koululla vasikat juovat tuttiämpäreistä, mutta Tanskassa ne eivät ole kuulemma kovin yleisiä, koska niitä pidetään kuppeja epähygienisempinä. Toinen syy, miksi tuttiämpäreitä ei täällä käytetä on estää vasikoita oppimista imemään toisiaan, koska tämä voi vahingoittaa niitä. Vasikkalan jälkeen päivittäisiin tehtäviin kuului jälleen makuuparsien putsaus ja kuivitus sekä vasikoiden aitausten kuivitus ja heinän ja veden antaminen niille. 

Tällä viikolla autoin myös apevaunun korjaamisessa. Sen sisällä olevat sahanterät olivat kuluneet niin paljon, että ne piti vaihtaa terävämpiin. Siivosin myös poikimiskarsinoista vanhat oljet pois. Tämän jälkeen pesin karsinat painepesurilla, jotta ne olisivat puhtaat seuraavia poikimisia varten. 

Perjantaina kävimme myös läheisellä tilalla, jossa työssäoppimispaikkani isäntä teki osalle lehmistä tiineystarkastuksia. Navetta oli parsinavetta, jossa oli vähemmän lehmiä kuin täällä. Otimme muutaman lehmän sieltä mukaan työssäoppimispaikkaani. Lehmien siirto kuljetusautoon oli vähän hurjaa kun lehmät juoksivat käytävällä ja niitä yritettiin saada menemään oikeaan suuntaan.

Tällä viikolla menimme käymään isäntäperheen kanssa maatalousmarkkinoilla. Tämä ei ollut työaikaa, mutta liittyi kuitenkin opiskelemaani alaan. Tapahtuma pidettiin suuressa hallissa ja siellä oli lehmänäyttelyt. Lehmänäyttelyitä oli mielenkiintoista seurata kun en ole sellaisia ikinä nähnyt. Näyttelyt etenivät aika samalla tavalla kuin koiranäyttelytkin vaikkakin tahti, jolla lehmät ja niiden omistajat kiersivät kehää oli paljon hitaampi kuin koirien kanssa. Näyttelyiden jälkeen areenalla pidettiin lehmähuutokauppa. Täällä näin ensimmäistä kertaa puhdasrotuisia jerseylehmiä. Tapahtumassa oli lehmien lisäksi traktoreita sekä erilaisia maatalouskoneita ja monia esittelykojuja eri yrityksiltä. 

Toinen viikko työssäopissa

Toinen viikko työssäopissa lähti käyntiin kipeänä ollessa, joten maanantain vietin sängyn pohjalla. Tiistaina menimme konferenssiin kaupunkiin, jonka nimeä en nyt muista. Ajomatkaa sinne oli kuitenkin noin parisen tuntia. Konferenssissa oli lehmäasiantuntijoita eri puolilta maailmaa kuten Hollannista, Amerikasta, Saksasta, Israelista sekä myöskin Tanskasta. Kaikkien muiden puheet olivat englanniksi paitsi tanskalaisten. Aiheina olivat vasikat ja niiden hyvinvointi, terveen ja sairaan lehmän erottaminen, lypsäminen useammin kuin kahdesti päivässä sekä roturisteytysjalostus. 

Konferenssi oli mielenkiintoinen ja siellä kuuli uusia vinkkejä. Esimerkiksi jos vastapoikinut lehmä ei meinaa syödä vaan hoitaa vain vasikkaansa, voi ruokaa heittää vasikan päälle ja laittaa loput viereen. Näin lehmän on pakko syödä myös ruokaa samalla kun se nuolee vasikkaansa ja tämä usein innostaa lehmää aloittamaan syömisen.  

Mielestäni varsinkin puhe roturisteytyksestä oli mielenkiintoinen. Esityksen pitäjä oli lähtenyt toteuttamaan roturisteytysjalostusta ja pitänyt kirjaa tilansa tilastoista useiden vuosien ajan. Hän oli tullut siihen tulokseen, että monet mitattavat tulokset olivat paremmin risteytyslehmien kuin rotulehmien kohdalla. Ennen risteytyksen aloittamista hänellä oli holsteineja, joihin hän sitten alkoi sekoittaa ensin jerseytä. Myöhemmin hän kuitenkin luopui jerseystä ja alkoi risteyttää holsteinien kanssa herefordeja ja jotakin vaikenimistä rotua, joka oli minulle ihan uusi. 

Israelilaisen puhe oli kiinnostava, koska siellä olot ovat niin erilaiset kuin Suomessa tai Tanskassa. Kuuman ilmaston vuoksi lehmille on rakennettava siellä viilennysalueita. Hän myös kertoi, että kesäisin lehmien maidontuotanto putoaa rajusti juurikin helteiden takia. Pihattonavetat eroavat Israelissa myös siinä, että niiden pohjana käytetään hiekkapohjaa. Puheen pitäjä puhui myös monesti päivässä lypsämisen puolesta kuten Saksalainenkin puheen pitäjä.

Loppuviikko jatkuikin samoissa hommissa kuin ensimmäinenkin. Aamu aloitettiin siivoamalla makuuparret ja tarvittaessa ajettiin lehmiä lypsyroboteille. Myös vasikoiden hoitaminen kuului jokapäiväisiin työtehtäviin. Toinen viikko poikkesi ensimmäisestä siten, että työt alkoivat pari tuntia aikaisemmin aamulla, koska lomaviikko Tanskassa oli ohi.

Ensimmäinen viikko työssäopissa

Ensimmäinen viikko Tanskassa oli lomaviikko, joten heräsimme töihin hieman myöhemmin kuin normaalisti. Ensimmäinen työpäivä alkoi tutustumiskierroksella navetalla ja perehdytyksellä tilan tapoihin. Tähän mennessä työtehtäviin on kuulunut makuuparsien siivoaminen, vesikaukaloiden ja kuppien putsaus sekä vasikkalan hoito. Vasikkalan hoitoon kuuluu kuivittaminen oljilla ja ruuan antaminen vasikoille. Seinän ja katon raja on myös vasikkalassa avonainen, joten jokaisessa ryhmäkarsinassa on suoja, jonka alle vasikat pääsevät halutessaan. Suojien päällä on olkipaaleja, joita käytetään karsinoiden kuivitukseen. Viimeinen ryhmäkarsina on kuitenkin poikkeus, koska vasikat ovat siellä jo sen verran isoja, että niiden on opittava tulemaan toimeen ilman suojaa. Tähän karsinaan oljet on haettava minikuormaajalla. Olenkin saanut käyttää useasti traktoreita ja minikuormaajaa erilaisiin hommiin kuten pihatien tasoittamiseen.

Työssäoppipaikan Esittely

Aloitin ensimmäisen työssäoppini Tanskassa lypsykarjatilalla helmikuun loppupuolella. Tila on pihattonavetta, jossa on noin 300 lehmää ja yksi sonni. Lehmät on jaettu eri osastoille, joita ovat nuorten puoli, isompi puoli vanhemmille lehmille, sairasalue, alue ummessa oleville lehmille sekä sonnille, alue poikimisen lähellä oleville sekä erillinen rakennus vasikoille ja useita osastoja isommille vasikoille. Navetassa on myös kuusi poikimiskarsinaa.

Vasikkalan, sairasalueen ja poikimiskarsinoiden sekä poikimista odottavien lehmien alueiden kuivituksessa käytetään olkia. Vasikat siirretään navetan puolelta vasikkalaan, joka on erillinen rakennus. Siellä on oma ''keittiö'' ja yhtenä seinänä toimii ylösrullattava muovinen ''verho''. Vasikkalassa vasikat ovat aluksi yksittäisissä bokseissaan. Kun vasikat ovat tarpeeksi vanhoja ne siirretään yhteiskarsinoihin. Yhteiskarsinoita on muutama ja vasikat siirtyvät karsinoista seuraavaan kasvaessaan isommiksi. Tyttövasikat viedään takaisin navetan puolelle ja sonnivasikat myydään. Navetassa on ainakin holsteineja, ayrshireja sekä hereford ja jersey risteytyksiä. Yhden ayrshiren sukujuuret löytyvät Suomesta. 

Navetassa on kolme lypsyrobottia, yksi nuorten puolella ja kaksi isommalla puolella. Sairaat ja kipeät lehmät lypsetään perinteisesti käsinlypsyllä. Lypsykoneet näyttävät hieman erilaisilta kuin koululla.

Lehmien ruoka sekoitetaan apevaunussa ja ruoka kulkee navetan poikki kiskoilla kulkevassa automaatissa, joka jakaa ruuat lehmille. Ruoka eroaa suomalaisten lehmien ruokinnasta siinä, että täällä lehmien ruokaan sekoitetaan paljon sokerijuurikkaita.

Navetta on mukavan viihtyisä, sillä siellä on luonnollinen ilmanvaihto. Navetan molemmissa päissä on suuri aukko seinässä ja myöskin katon ja seinän raja on avonainen. Navetassa kiertää muutama siivousrobotti.